VILP eli ilma-vesilämpöpumppu lämmittää saman laitteen voimin sekä kotisi että lämpimän käyttöveden, mutta moni miettii ennen hankintaa, riittääkö teho aamuruuhkassa, kun useampi suihku käy peräkkäin. Hyvä uutinen on, että oikein mitoitettuna ilma-vesilämpöpumppu tuottaa lämpimän käyttöveden luotettavasti ja edullisesti läpi vuoden.
Tässä artikkelissa käymme läpi, miten VILP tuottaa lämpimän käyttöveden, riittääkö teho perheelle, mikä on oikea käyttöveden lämpötila Legionellan kannalta ja minkä kokoinen varaaja kotiisi kannattaa valita. Saat asentajan käytännön näkemyksen perheen todellisesta vedenkulutuksesta – emme jätä sinua pelkkien teknisten lukujen varaan.
Lämpökumppanit on vuonna 2022 perustettu kotimainen lämpöpumppuliike, joka on asentanut yli 500 lämpöpumppua ja palvellut yli 2000 suomalaista. Hoidamme suunnittelun, asennuksen ja huollon avaimet käteen -periaatteella, omilla kotimaisilla asentajilla – ja meillä tiedät aina, mitä saat ja millä hinnalla. Lue tarkempi kokonaisopas ilma-vesilämpöpumpusta.
Lämmittääkö ilma-vesilämpöpumppu myös käyttöveden?
Kyllä, ilma-vesilämpöpumppu lämmittää sekä kodin että lämpimän käyttöveden. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi VILP on suosittu öljyn ja sähkön korvaaja. Sama laite, joka pitää talosi lämpimänä, tuottaa myös suihku-, astianpesu- ja siivousveden, jolloin et tarvitse erillistä sähkövaraajaa pyörimään ympäri vuoden.
Tässä on selvä ero tavalliseen ilmalämpöpumppuun. Ilmalämpöpumppu puhaltaa lämmintä ilmaa sisätilaan eikä lämmitä lainkaan käyttövettä. Ilma-vesilämpöpumppu sen sijaan siirtää keräämänsä lämmön talon vesikiertoon ja erilliseen lämminvesivaraajaan, josta lämmin vesi virtaa hanaan ja suihkuun. Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla ei siis onnistu – siihen tarvitaan nimenomaan ilma-vesilämpöpumppu.
Käyttöveden osuus kodin energiankulutuksesta on yllättävän suuri. Motivan mukaan sähkölämmitteisessä pientalossa noin 20 % kaikesta kodin sähköstä kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Juuri siksi käyttöveden tuottaminen tehokkaalla lämpöpumpulla suoran sähkövastuksen sijaan tuo säästöä myös kesällä, jolloin varsinaista lämmitystä ei tarvita lainkaan.
Näin VILP tuottaa lämpimän käyttöveden
Ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöenergian ulkoilmasta ja nostaa sen kompressorin avulla käyttökelpoiseen lämpötilaan. Tämä lämpö siirretään lämmönvaihtimen kautta talon vesikiertoon – pattereihin ja lattialämmitykseen – sekä erilliseen lämminvesivaraajaan, joka pitää käyttöveden lämpimänä silloinkin, kun hanaa ei juuri sillä hetkellä käytetä.
Lämmin käyttövesi tuotetaan siis varastoivasti: pumppu lämmittää varaajan vesimäärän valmiiksi, ja varaaja luovuttaa lämpimän veden sitä mukaa kuin sitä käytetään. Kun varaajan vesi viilenee tietyn rajan alle, pumppu käynnistyy ja lämmittää sen takaisin tavoitelämpötilaan. Näin lämmintä vettä on saatavilla tasaisesti läpi vuorokauden.
Tehokkuus on VILPin vahvuus. Yhdellä ostetulla sähkökilowattitunnilla ilma-vesilämpöpumppu tuottaa tyypillisesti kolme–viisi kilowattituntia lämpöä, eli se on parhaimmillaan jopa viisi kertaa energiatehokkaampaa kuin suora sähkölämmitys. Sama hyötysuhde-etu pätee myös käyttöveteen: lämmin vesi tuotetaan murto-osalla siitä energiasta, jonka erillinen sähkövaraaja kuluttaisi. Pumppu ei “polta” mitään, vaan siirtää ilmaista ympäristön lämpöä veteesi pienellä sähköpanoksella.
Käytännössä järjestelmä toimii itsestään, etkä joudu säätämään sitä päivittäin. Säädämme käyttöveden lämpötilan ja varaajan toiminnan käyttöönotossa kohdallesi, ja sen jälkeen lämmin vesi vain virtaa hanasta kuten ennenkin, mutta pienemmällä laskulla.
Riittääkö lämpimän veden teho perheelle?
Yleisin huoli on, riittääkö lämmin vesi koko perheelle – etenkin aamulla, kun useampi suihku käy peräkkäin ja pyykinpesu pyörii samaan aikaan. Oikein mitoitettuna ilma-vesilämpöpumppu ja sen varaaja riittävät hyvin myös aamuruuhkaan. Ratkaisevaa ei ole pelkkä pumpun teho, vaan varaajan koko suhteessa perheen vedenkulutukseen.
Lämmin vesi loppuu kesken vain silloin, kun varaaja on alimitoitettu. Tämä on tavallisin syy tyytymättömyyteen huonosti suunnitelluissa asennuksissa – ja juuri siksi mitoitus tehdään meillä aina kartoituksessa kohteen mukaan, ei kaavasta. Otamme huomioon, kuinka monta henkeä taloudessa asuu, montako suihkua käytetään päivässä ja onko kodissa esimerkiksi ammeita tai poreallas, jotka kuluttavat kerralla paljon lämmintä vettä.
Suomalainen käyttää vettä keskimäärin noin 100–130 litraa vuorokaudessa, josta lämpimän veden osuus on tyypillisesti reilu kolmannes. Yhteen suihkuun kuluu lämmintä vettä karkeasti 40–60 litraa. Tämä tarkoittaa, että nelihenkisen perheen päivittäinen lämpimän veden tarve on satoja litroja – ja varaaja sekä pumpun lataustehoa on mitoitettava sen mukaan, jotta vesi ehtii lämmetä takaisin suihkujen välissä.
Kun mitoitus on tehty oikein, et huomaa eroa entiseen – lämmin vesi riittää aamuruuhkassakin, mutta tuotetaan murto-osalla aiemmasta sähköstä. Tämä on osa sitä, miksi mitoitus kannattaa jättää ammattilaiselle.
Käyttöveden lämpötila ja Legionella
Käyttöveden lämpötila ei ole pelkkä mukavuuskysymys, vaan myös terveysasia. Lämpimässä mutta ei tarpeeksi kuumassa vedessä voi kasvaa Legionella-bakteeria, joka voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen. Siksi käyttöveden lämpötilalla on selkeät suositukset, jotka pätevät kaikkiin lämmitysmuotoihin – myös ilma-vesilämpöpumppuun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Legionella viihtyy 20–45 °C vedessä, eli juuri haaleassa käyttövedessä. Bakteerin kasvu estetään pitämällä lämmin käyttövesi riittävän kuumana koko vesijärjestelmässä. Suositukset ovat:
- Vähintään 55 °C koko vesijärjestelmässä vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa ja peruskorjatuissa kohteissa.
- Vähintään 50 °C sitä vanhemmissa rakennuksissa.
- Kylmä vesi alle 20 °C, jottei sekään tarjoa bakteerille kasvuolosuhteita.
Lämpötila on tehokas keino: noin 50 asteessa valtaosa Legionella-bakteereista kuolee muutamassa tunnissa, ja 60 asteessa käytännössä minuuteissa. Tämän vuoksi lämminvesivaraajan lämpötilaa ei kannata laskea liian alas pelkän sähkönsäästön toivossa.
Ilma-vesilämpöpumput on suunniteltu saavuttamaan turvalliset käyttöveden lämpötilat. Useissa järjestelmissä on lisäksi automaattinen Legionella-ohjelma, joka nostaa varaajan lämpötilan säännöllisin väliajoin tilapäisesti korkeammaksi bakteerikasvun estämiseksi. Säädämme nämä asetukset käyttöönotossa valmiiksi, jotta vesi on sekä turvallista että energiatehokkaasti tuotettua. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin SULPUn eli Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen sivuilla.
Varaajan koko ja mitoitus
Lämminvesivaraajan koko on käyttöveden riittävyyden tärkein yksittäinen tekijä. Liian pieni varaaja loppuu kesken aamuruuhkassa, liian suuri taas maksaa turhaan ja kuluttaa enemmän lämpöhäviöihin. Oikea koko mitoitetaan perheen koon ja vedenkulutuksen mukaan.
Karkeana suuntaa antavana ohjeena voi käyttää seuraavaa taulukkoa. Tarkka mitoitus tehdään aina kartoituksessa, sillä todelliseen tarpeeseen vaikuttavat suihkujen määrä, mahdollinen amme ja se, käytetäänkö lämmintä vettä paljon samaan aikaan:
| Perheen koko | Suositeltu varaajan tilavuus (suuntaa antava) | Tyypillinen käyttötilanne |
|---|---|---|
| 1–2 henkeä | n. 180–250 litraa | Pariskunta tai yksin asuva |
| 3–4 henkeä | n. 250–300 litraa | Perhe, jossa 1–2 lasta |
| 5–6 henkeä | n. 300–500 litraa | Suurempi perhe, useita suihkuja/vrk |
| Amme tai poreallas | + suurempi varaaja tai erillinen ratkaisu | Kerralla paljon lämmintä vettä |
Varaajan kokoa tärkeämpääkin on, että pumpun teho ja varaaja on mitoitettu yhteen. Riittävän suuri varaaja antaa puskuria aamuruuhkaan, ja pumppu lataa sen takaisin lämpimäksi suihkujen välissä. Tämä yhdistelmä ratkaisee, riittääkö lämmin vesi käytännössä.
Toisin kuin yhden merkin maahantuojat, emme ole sidottuja yhteen valmistajaan, vaan valitsemme kotiisi sopivimman laitteen ja varaajan. Suosittelemme aina ratkaisua, johon itse luottaisimme – emme sitä, joka meidän pitäisi myydä. Lue lisää oikeasta mitoituksesta ilma-vesilämpöpumpun asennusoppaastamme.
Sähkönkulutus käyttöveden lämmityksessä
Koska käyttövesi vie sähkölämmitteisessä talossa noin viidenneksen koko kodin sähköstä, sen tuottamistavalla on suuri merkitys laskuun. Tässä on VILPin keskeinen etu: lämmin vesi tuotetaan samalla korkealla hyötysuhteella kuin talon lämmitys, eli tyypillisesti kolme–viisi kertaa edullisemmin kuin suoralla sähkövastuksella.
Otetaan havainnollistava esimerkki. Jos erillinen sähkövaraaja kuluttaa käyttöveden lämmittämiseen vuodessa esimerkiksi noin 3 000 kilowattituntia, sama vesimäärä tuotetaan ilma-vesilämpöpumpulla karkeasti kolmasosalla sähköstä. Sähkön hinnasta riippuen tämä tarkoittaa useiden satojen eurojen säästöä vuodessa pelkästään käyttöveden osalta – varsinaisen lämmityksen säästöjen lisäksi. Tarkka luku riippuu vedenkulutuksesta, varaajan koosta ja sähkön hinnasta, joten laskemme sen sinulle kartoituksessa, emme puhelimessa arvaamalla.
Säästöä voi vielä hienosäätää käyttötavoilla. Käyttöveden lämpötilaa ei kannata nostaa tarpeettoman korkeaksi, Legionellan kannalta riittävä taso (vähintään 50–55 °C) on myös energiatehokkain. Lyhyemmät suihkut ja vuotavien hanojen korjaaminen pienentävät lämpimän veden kulutusta tuntuvasti. Pumppu hoitaa loput automaattisesti.
Käyttöveden osuus korostuu erityisesti kesällä. Kun varsinaista lämmitystä ei tarvita, lähes koko pumpun työ menee käyttöveden tuottamiseen – ja juuri silloin VILP säästää selvästi verrattuna erilliseen sähkövaraajaan, joka muuten pyörisi yksinään koko kesän.
VILP öljylämmityksen korvaajana
Lämpimän käyttöveden tuotanto on yksi syy, miksi ilma-vesilämpöpumppu on noussut suosituimmaksi tavaksi korvata öljykattila. Öljylämmitteisessä talossa öljykattila on tähän asti hoitanut sekä talon lämmityksen että käyttöveden, ja juuri tämän kokonaisuuden VILP korvaa yhdellä laitteella.
Kun öljykattila puretaan ja tilalle asennetaan ilma-vesilämpöpumppu lämminvesivaraajalla, talon vesikiertoinen järjestelmä – patterit tai lattialämmitys – jää käyttöön sellaisenaan. Vaihtuu vain lämmön tuottaja: kalliin ja huoltoa vaativan öljypolton tilalle tulee tehokas, ilmaista ympäristön lämpöä hyödyntävä pumppu. Sama laite tuottaa myös lämpimän käyttöveden, joten erillistä järjestelmää siihen ei tarvita.
Säästö on merkittävä. Öljy- tai sähkölämmitteisessä kodissa ilma-vesilämpöpumppu pienentää lämmityskuluja tyypillisesti 100–300 euroa kuukaudessa, kun mukaan lasketaan sekä lämmitys että käyttövesi. Lopullista hintaa pienentää vielä asennustyön kotitalousvähennys, jonka ajantasaiset ehdot kannattaa tarkistaa suoraan Verohallinnon kotitalousvähennys-ohjeesta. Erittelemme tarjouksessa työn osuuden selkeästi, jotta tiedät mistä summasta vähennys haetaan.
“Lämpökumppanien lämmitysratkaisuilla säästät satoja euroja vuodessa.”
Asiantuntija-info
Kirjoittaja: Janne Tyni, myyntipäällikkö, Lämpökumppanit Oy
Janne vastaa asiakkaiden energiakartoituksista ja ilma-vesilämpöpumppuratkaisujen mitoituksesta, mukaan lukien lämminvesivaraajan oikea koko perheen tarpeen mukaan. Lämpökumppanit on neljän lämmitysalan ammattilaisen perustama yritys, jolla on takanaan satojen lämmitysprojektien kokemus ympäri Suomen.
📞 Yhteys: janne.tyni@lampokumppanit.fi | +358 44 334 8470
🏢 Päätoimipiste: Takomokuja 1, 90440 Kempele
Lähteet:
