Maalämmön sähkönkulutus on murto-osa siitä, mitä sama lämpö maksaisi suoralla sähköllä. Syy on yksinkertainen. Maalämpöpumppu ei käytä sähköä lämmön tuottamiseen, vaan sen siirtämiseen maaperästä taloon.
Lasku ei silti ole joka talossa sama, sillä kulutukseen vaikuttavat talon lämmöntarve, lämmönjaon lämpötila, mitoitus ja se, miten laitetta huolletaan. Kun nämä ovat kunnossa, sähkölasku pysyy ennustettavana vuodesta toiseen.
Olemme asentaneet yli 500 lämpöpumppua tarjoten tehokasta lämmitystä yli 2000 suomalaiselle, ja jokaisessa kohteessa lasku alkaa samasta kysymyksestä: paljonko talo kuluttaa lämpöä. Laitevaihtoehdot löydät maalämpöpumput-sivultamme. Koko investoinnin hinnasta kerromme maalämmön hinta -oppaassa.
Paljonko maalämpö kuluttaa sähköä?
Maalämpöpumppu tuottaa tyypillisesti noin 3–4 kilowattituntia lämpöä jokaista kuluttamaansa sähkökilowattituntia kohden, joten sähköä kuluu noin neljäsosa tai kolmasosa talon lämmitysenergiasta. Laitteiden tiedoissa tämä suhde näkyy hyötysuhteena eli SCOP-arvona. Esimerkiksi 20 000 kilowattitunnin vuotuiseen lämmöntarpeeseen kuluu sähköä noin 5 000–6 700 kilowattituntia.
Loput lämmöstä tulee maasta. Maaperään varastoituu jatkuvasti lämpöä auringosta ja maapallon ytimestä. Keruupiirissä kiertävä lämmönsiirtoneste tuo sen pumpulle, ja sähköä tarvitaan vain lämmön siirtämiseen ja kompressointiin.
Parhaimmillaan suhde nousee yli neljän. Esimerkiksi NIBE S1255 -maalämpöpumpun SCOP-arvoksi on tuotesivullamme ilmoitettu 35 asteen lämpötilassa jopa 5,1–5,3 teholuokasta riippuen, ja lukema kertoo, mihin laite pystyy hyvissä oloissa.
Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna ero on suuri. Sähköpatteri tekee yhdestä kilowattitunnista sähköä vain yhden kilowattitunnin lämpöä. Maalämpöpumppu saa samasta kilowattitunnista kolme tai neljä.
Esimerkkilaskelma
Laskelman voi tehdä itse, kun tietää talonsa vuotuisen lämmitysenergian, ja sen saa selville kulutushistoriasta eli vanhoista sähkö- tai öljylaskuista.
Otetaan esimerkiksi energiaremonttioppaastamme tuttu 150 neliön öljylämmitteinen omakotitalo, jonka lämmitysenergian kulutus on noin 20 000 kilowattituntia vuodessa.
| Hyötysuhde (SCOP) | Sähkönkulutus vuodessa | Maaperästä saatu lämpö |
|---|---|---|
| 3 | noin 6 700 kWh | noin 13 300 kWh |
| 4 | noin 5 000 kWh | noin 15 000 kWh |
| 5 | noin 4 000 kWh | noin 16 000 kWh |
Kaava on lyhyt: lämmitysenergia jaettuna hyötysuhteella. Euroiksi kulutus muuttuu, kun kerrot kilowattitunnit omalla sähkön kokonaishinnallasi, johon kuuluvat energia, siirto ja verot. Hintojen kehitystä voi seurata Tilastokeskuksen energian hintatilastosta.
Taulukko näyttää, miksi hyötysuhteella on väliä: kolmosen ja vitosen ero on esimerkkitalossa noin 2 700 kilowattituntia vuodessa, ja se tuntuu laskussa joka kuukausi. Kun tiedät oman talosi lämmitysenergian, voit käyttää samaa kaavaa ja nähdä heti, kuinka suuri osa lämmöstä tulisi maasta ja kuinka paljon jäisi sähkölaskuun.
Neliöt eivät yksin kerro kulutusta. Kaksi samankokoista taloa voi kuluttaa hyvin eri määrän lämmitysenergiaa eristyksen, ilmanvaihdon ja asumistavan mukaan, joten laskemme kulutuksen kartoituksella talosi kulutushistorian ja koon perusteella, emme pelkän pinta-alan mukaan.
Mikä vaikuttaa kulutukseen
Kun talon lämmöntarve on tiedossa, maalämmön sähkönkulutukseen vaikuttavat eniten nämä asiat:
- lämmönjaon lämpötila
- pumpun mitoitus
- keruupiirin mitoitus ja ilmaus
- säätökäyrä ja huolto
Lämmönjaon lämpötila
Maalämmön hyötysuhde on sitä parempi, mitä haaleammalla vedellä se toimii. Motivan mukaan lämpöpumppujen hyötysuhde on parhaimmillaan lattialämmityskohteissa tai muissa matalalämpöisissä lämmitysjärjestelmissä.
Lattialämmitystalossa lattia tuntuu sukkajalan alla tasaisen lämpimältä, vaikka vesi kiertää viileänä. Patteritalossa saman lämmön tuottaminen vaatii kuumempaa vettä, jolloin pumppu tekee enemmän työtä ja kuluttaa enemmän sähköä. Ero kertyy koko talven ajan. Patteritalon erityispiirteistä kerromme oppaassa maalämpö vanhaan taloon.
Pumpun mitoitus
Maalämpöpumppua ei mitoiteta kylmimmän päivän tarpeeseen, sillä Motivan mukaan maalämpöpumpun tehoksi voidaan mitoittaa noin 60–80 prosenttia rakennuksen mitoitustehosta, jolla tuotetaan noin 95–99 prosenttia vuotuisesta energiantarpeesta. Loppu tulee lisälämmitysvastuksesta.
Esimerkkitalossa 1–5 prosentin osuus tarkoittaisi noin 200–1 000 kilowattituntia vastuksella tuotettua lämpöä vuodessa, mikä on pieni osa koko lämmityksestä. Raja on silti tarkka. Jos pumppu on alimitoitettu, sähkövastus joutuu paikkaamaan vajetta pakkasilla, ja se näkyy sähkölaskussa. Ylimitoitus taas nostaa hankintahintaa turhaan. Siksi hoidamme mitoituksen osana avaimet käteen -toimitusta, johon sisältyvät myös poraus, pumppu, kytkentä, käyttöönotto ja 5 vuoden täystakuu. Kiinteän hinnan saat maksuttoman kartoituksen jälkeen.
Keruupiiri
Keruupiiri mitoitetaan maaperän lämpökapasiteetin ja talon lämmitystarpeen mukaan. Liian pieni putkisto heikentää hyötysuhdetta, ja samaan suuntaan vaikuttaa ilma: jos keruupiiriin jää ilmaa, lämmönsiirto heikkenee ja laite voi antaa virheilmoituksia. Keruupiirin pituus ja lämpökaivon syvyys mitoitetaan aina yksilöllisesti kohteen lämmöntarpeen mukaan, eikä naapurin mitoitusta voi kopioida omaan taloon sellaisenaan.
Säätökäyrä ja huolto
Säätökäyrä ohjaa sitä, kuinka paljon pumppu lämmittää, ja ammattilainen optimoi sen kiinteistön todellisen lämmitystarpeen mukaan, jolloin taloon ei tehdä turhaa lämpöä.
Huoltamaton järjestelmä alkaa vähitellen kuluttaa enemmän sähköä. Muutos on hidas. Maalämpöpumpun huollossa tarkistamme muun muassa keruupiirin ja lämmityspiirin paineet sekä säätökäyrän ja puhdistamme likasihdit. Kun paineet, säätökäyrä ja komponentit pidetään kunnossa, hyötysuhde voi parantua jopa 10–15 prosenttia.
Toimintaa voi seurata ja säätää myös reaaliajassa älylaitteella, joten poikkeama huomataan usein ennen kuin se ehtii laskuun.
Säästö öljyyn ja sähköön verrattuna
Vertasimme lämmitysmuotojen vertailussa tyypillisen 120–150 neliön omakotitalon vuotuisia käyttökustannuksia. Luvut ovat markkina-arvioita, eivät kiinteitä hintoja, ja todellinen kustannus selviää aina vasta kohteessa tehdyn kartoituksen jälkeen, kun talon kulutushistoria ja lämmönjako on katsottu.
| Lämmitysmuoto | Käyttökustannus vuodessa (suuntaa-antava) |
|---|---|
| Maalämpöpumppu | 600–1 000 € |
| Suora sähkölämmitys | 2 000–3 500 € |
| Öljylämmitys | 2 500–4 000 € |
Ero on selvä. Maalämpö laskee lämmityskustannuksia parhaimmillaan jopa 60–70 prosenttia sähkö- tai öljylämmitykseen verrattuna. Suurimmat säästöt syntyvät isoissa kohteissa. Niissä lämpöä kuluu paljon. Oman säästösi saat selville, kun otat lähtökohdaksi nykyisen lämmityslaskusi ja vertaat sitä maalämmön arvioituun sähkönkulutukseen samalla sähkön hinnalla.
Esimerkkitalo kuluttaisi sähkölämmityksellä koko 20 000 kilowattituntia, ja sähkötalossa säästö näkyy suoraan kilowattitunteina. Maalämmöllä samaan lämpöön riittää noin 5 000–6 700 kilowattituntia, joten ostosähköä jää vuodessa pois noin 13 300–15 000 kilowattituntia.
Öljytalossa öljylasku loppuu kokonaan ja tilalle tulee pienempi sähkölasku. Maalämpö leikkaa öljylämmityksen vuotuiset kulut tyypillisesti selvästi alle puoleen, eikä öljyä tarvitse enää tilata. Kattilahuoneessa ei enää haise öljy.
Kulutuksen lisäksi kannattaa katsoa, mitä samalla sähköllä saa, sillä maalämpö kattaa kodin koko lämmityksen ja lämpimän käyttöveden. Miten järjestelmä tämän tekee, kerromme oppaassa miten maalämpö toimii.
Asiantuntija-info
Kirjoittaja: Janne Tyni, myyntipäällikkö, Lämpökumppanit Oy
Janne vastaa asiakkaiden energiakartoituksista ja maalämpötarjouksista. Lämpökumppanit on neljän lämmitysalan ammattilaisen vuonna 2022 perustama yritys, jolla on takanaan satojen lämmitysprojektien kokemus ympäri Suomen.
Yhteys: janne.tyni@lampokumppanit.fi | +358 44 334 8470
Lähteet:
