Maalämmön porakaivo on se osa järjestelmää, jota et näe koskaan. Silti juuri se ratkaisee, riittääkö lämpö pakkasaamuna. Porakaivo eli lämpökaivo on maahan porattu syvä reikä, johon asennetaan keruuputkisto, ja sen kautta talo saa lämpönsä maasta vuosikymmenten ajan.
Hyvä kaivo vaatii suunnittelua, rakentamisluvan ja usein keskustelun naapurin kanssa, ja kokoamme alle, mitä nämä vaiheet tarkoittavat tontillasi. Maalämmön kokonaisuuden löydät maalämpöpumput-sivultamme.
Vuonna 2022 perustettu kotimainen Lämpökumppanit on asentanut yli 500 lämpöpumppua ja palvellut yli 2000 suomalaista.
Porakaivo vai vaakaputkisto
Lämpökaivo on Suomessa yleisin maalämmön keruupiirin malli. Se on tyypillisesti noin 150–300 metrin syvyyteen porattava reikä, johon asennetaan keruuputkisto. Vaihtoehto on vaakaputkisto eli maapiiri, joka kaivetaan laajalle alueelle noin 1–1,5 metrin syvyyteen. Lämpökaivo vie tontilta vähän tilaa, kun taas maapiiri tarvitsee paljon tonttipinta-alaa.
Toinen ero on maaperä: lämpökaivo vaatii porattavan maaperän, esimerkiksi kalliota. Maapiiri ei vaadi poraamista, mutta se tarvitsee maaperän, joka johtaa lämpöä hyvin, kuten savea, turvetta tai multaa. Tontti ratkaisee paljon.
Tilantarve yllättää monet. Esimerkiksi Mikkelin rakennusvalvonnan ohjeen mukaan maapiiri vie tavallisessa pientalossa noin 1 000–2 000 neliömetriä, eikä putkiston päälle voi rakentaa, joten kaupunkien ja asemakaava-alueiden tonteilla energiakaivo on usein ainoa vaihtoehto.
| Lämpökaivo | Vaakaputkisto (maapiiri) | |
|---|---|---|
| Syvyys | noin 150–300 m | noin 1–1,5 m |
| Tilantarve | pieni | suuri |
| Maaperä | porattava, esimerkiksi kallio | lämpöä johtava, esimerkiksi savi, turve tai multa |
| Sopii | myös pienelle tontille | tontille, jolla on runsaasti tilaa |
Kolmas vaihtoehto on vesistöpiiri, joka voidaan asentaa vain kohteisiin, jotka ovat vesistön välittömässä läheisyydessä, joten se on harvinainen.
Kummankin keruuputkistossa kiertää veden ja etanolin seoksesta koostuva lämmönsiirtoneste, joka lämpenee maassa muutaman asteen ja kuljettaa lämmön pumpulle, ja talon sisällä putkisto yhdistetään nousuputkeen, joka kytkeytyy maalämpöpumppuun. Miten lämpö siitä eteenpäin muuttuu kodin lämmöksi, kerromme oppaassa miten maalämpö toimii.
Kaivon syvyys ja mitoitus
Kaivon syvyys ei ole vakio. Keruupiirin pituus ja lämpökaivon syvyys mitoitetaan aina yksilöllisesti kohteen lämmöntarpeen mukaan, ja mitoituksessa huomioidaan myös maaperän lämpökapasiteetti.
Omakotitalossa kaivo on tyypillisesti noin 150–300 metriä syvä. Taloyhtiössä yksittäinen lämpökaivo on tyypillisesti 200–400 metriä syvä, ja kaivoja porataan useita, joten lämpökaivojen määrä ja syvyys riippuvat rakennuksen koosta sekä tontin maaperästä. Taloyhtiön hankkeesta kerromme lisää oppaassa maalämpö taloyhtiöön.
Mitoitusvirhe tulee kalliiksi kumpaankin suuntaan. Jos lämpökaivo on liian matala, järjestelmän teho ei riitä lämmittämään koko rakennusta. Liian suuri keruupiiri taas nostaa kustannuksia turhaan.
Poraus on nopea työvaihe. Lämpökaivon poraus vie 1–2 työpäivää, ja sinä aikana pihalla jyrisee porauskone ja ilmassa leijuu kivipölyä. Porauksessa syntyy myös harmaata kivilietettä, ja esimerkiksi Mikkelin ohjeen mukaan sitä ei saa päästää suoraan viemäriin tai vesistöön. Sen jälkeen asennamme keruuputkiston kaivoon ja kytkemme sen nousuputken kautta pumppuun. Ennen käynnistystä ilmaamme putket huolella, koska keruupiiriin jäänyt ilma heikentää lämmönsiirtoa ja hyötysuhdetta.
Kaivo kestää pumppua pidempään: jopa 50 vuotta, käytännössä rakennuksen elinkaaren. Maalämpöpumppu vaihdetaan sen aikana kerran tai kahdesti.
Kustannuksissa lämmönkeruu on usein suurin yksittäinen erä. Kallioinen maaperä, ahdas piha tai poikkeuksellisen syvälle ulottuva poraustarve voivat nostaa kustannusta. Vaakaputkisto voi olla edullisempi, jos tonttia on runsaasti. Hintatekijöistä kerromme oppaassa maalämmön hinta.
Tontti- ja lupavaatimukset
Energiakaivo tarvitsee aina rakentamisluvan. Ympäristöministeriön mukaan rakentamislaki, joka tuli voimaan 1.1.2025, luettelee energiakaivon hankkeisiin, joihin rakentamislupa tarvitaan, eikä kunta voi vapauttaa sitä luvasta rakennusjärjestyksellä.
Lupa haetaan oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen porausta, ja esimerkiksi Mikkelin ohjeen mukaan hakemukseen liitetään muun muassa nämä:
- asemapiirustus, jossa näkyvät kaivon sijainti, syvyys ja porauskulma sekä etäisyydet tontin rajaan, rakennukseen ja naapurin kaivoihin
- selvitys keruuputkistossa käytettävästä lämmönsiirtoaineesta
- naapurien kuulemislomakkeet, kun kaivo tulee lähemmäs rajaa kuin ohje sallii
- tarvittavat lausunnot
Samassa ohjeessa rakentamisluvan käsittelyajaksi kerrotaan keskimäärin kuukausi, joten lupa kannattaa käynnistää heti, kun kaivon paikka on selvillä.
Pohjavesialue muuttaa tilanteen. Lämpökaivon porauksissa on aina huomioitava pohjavesi ja ympäristöturvallisuus, ja Mikkelin ohjeen mukaan pohjavesialueella maalämpöjärjestelmän rakentamiselle asetetaan rajoituksia. Pohjavesialueiden rajat löytyvät esimerkiksi Vesi.fi-palvelusta, ja tarkistamme ne ennen kuin kaivon paikasta päätetään.
Vaakaputkiston luvantarve vaihtelee kunnittain. Motivan mukaan maalämpöputkiston asentaminen edellyttää rakentamislupaa kunnalta, mutta esimerkiksi Mikkelissä omalle kiinteistölle asennettava vaakaputkisto on tietyin ehdoin vapautettu luvasta. Tarkista oman kuntasi käytäntö rakennusvalvonnasta.
Lupa-asioita sinun ei tarvitse hoitaa yksin. Hoidamme tarvittavat lupa-asiat osana avaimet käteen -toimitusta, ja suunnittelemme kaivon paikan niin, että vaatimukset täyttyvät jo hakemusvaiheessa.
Naapurietäisyydet
Lupamenettelyllä varmistetaan, että kaikilla asukkailla on yhtäläinen oikeus maalämpöön, ja siksi kunnat määrittelevät energiakaivolle vähimmäisetäisyydet. Esimerkiksi Mikkelin ohjeessa etäisyydet ovat seuraavat:
| Kohde | Vähimmäisetäisyys Mikkelin ohjeessa |
|---|---|
| Tontin raja | 7,5 m (suunnittelun lähtökohta vähintään 10 m) |
| Puisto- tai katualueen raja | 2 m |
| Rakennus | 3 m (suositus) |
| Viemäri- ja vesijohdot | 5 m (suositus) |
| Rengaskaivo | 20 m (suositus) |
| Porakaivo | 40 m (suositus) |
Kymmenen metrin lähtökohdalle on syy. Porauskalusto on iso, ja syvä kaivo voi kallistua, joten kaivoa voi olla hankala porata täsmälleen suunniteltuun kohtaan.
Rajaa lähemmäs voi porata naapurin kirjallisella suostumuksella. Suostumuksesta tulee rasite naapurin tulevan kaivon rakentamiselle, ja rasite kirjataan kirjalliseen suostumukseen. Mikkelin ohjeen mukaan naapuria tulee kuulla lupahakemuksesta, ja jos naapuri ei anna suostumustaan, lupaa ei voida myöntää.
Maapiiri voi olla lähempänä rajaa kuin energiakaivo, ja Mikkelin ohjeessa naapurin suostumus vaaditaan vasta, jos maakeruupiiri on alle 2 metrin päässä tontin rajasta.
Tarkistamme oman kuntasi luvut osana suunnittelua ennen hakemusta.
Asiantuntija-info
Kirjoittaja: Joona Luokkanen, asennus, Lämpökumppanit Oy
Joona vastaa lämpöpumppujen asennuksista. Lämpökumppanit on neljän lämmitysalan ammattilaisen perustama yritys, jolla on takanaan satojen lämmitysprojektien kokemus ympäri Suomen.
Yhteys: joona.luokkanen@lampokumppanit.fi | +358 40 966 4508
Lähteet:
