Maalämpö vanhaan taloon sopii useimmiten hyvin, jos talossa on jo vesikiertoinen lämmitys. Silloin uusi lämmönlähde kytketään vanhaan putkistoon. Patterit voivat jäädä paikalleen.
Kysymyksiä on silti enemmän kuin uudessa talossa. Riittääkö pattereiden teho, mihin pumppu mahtuu, mitä vanhalle öljykattilalle tehdään ja kestääkö tontti porauksen? Koko tuoteryhmän esittely löytyy maalämpöpumput-sivultamme.
Vuonna 2022 perustettu kotimainen Lämpökumppanit on asentanut yli 500 lämpöpumppua ja palvellut yli 2000 suomalaista.
Soveltuuko maalämpö vanhaan taloon?
Vanhaan taloon maalämpö soveltuu erityisen hyvin, kun talossa on vesikiertoinen lämmönjako eli patterit tai lattialämmitys. Motivan mukaan lämmitysjärjestelmän saneerauksen yhteydessä aikaisempi vesikiertoinen järjestelmä voidaan korvata suoraan maalämpöpumpulla. Tontin on lisäksi sovelluttava lämmönkeruuseen, ja yleisimmin lämpö kerätään tontille poratusta lämpökaivosta, jonka syvyys on tyypillisesti 150–300 metriä.
Öljy- tai sähkökattilalla lämpiävässä omakotitalossa maalämpöpumppu on usein erinomainen korvaaja vanhalle öljy- tai sähkölämmitykselle, koska talon sisällä tärkein osa on jo valmiina.
Esimerkiksi öljylämmitteisessä omakotitalossa, jossa öljyyn kuluu 2 500–3 500 euroa vuodessa, maalämpö voi pudottaa lämmityskulut murto-osaan. Vuotuinen säästö nousee silloin helposti yli tuhanteen euroon, ja takaisinmaksuaika asettuu usein noin 7–12 vuoteen.
Suoran sähkön talossa tilanne on toinen. Vesikiertoista jakoa ei ole. Juuri sen rakentaminen tekee maalämmöstä kalliin, joten pienellä budjetilla suorasähkötaloon ensimmäinen askel on usein ilmalämpöpumppu eikä koko lämmitysjärjestelmän uusiminen. Kerromme tämän suoraan: suosittelemme vain sitä, mihin itse luottaisimme. Vaihtoehtojen hinnat löydät lämmitysmuotojen vertailustamme.
| Talon nykyinen lämmitys | Lämmönjako | Mitä maalämpö vaatii |
|---|---|---|
| Öljy- tai sähkökattila | vesikiertoinen, patterit tai lattialämmitys | kattilan purku ja pumpun kytkentä vanhaan putkistoon |
| Suora sähkölämmitys | ei vesikiertoista jakoa | vesikiertoisen lämmönjaon rakentaminen, pienellä budjetilla usein ensin ilmalämpöpumppu |
Talon ikä ei yksin ratkaise. Vanhemmat omakotitalot ovat yleensä energialuokassa D tai E, ja heikko eristys kuluttaa lämpöä, jonka maalämpö joutuu tuottamaan. Jos lämpö pääsee karkaamaan vetoisista ikkunoista ja kylmästä yläpohjasta, osa uuden lämmitysjärjestelmän hyödystä valuu hukkaan, joten katsomme kartoituksella lämmitysjärjestelmän lisäksi koko rakennusta. Muut parannuskohteet löydät energiaremonttioppaastamme.
Patterit vai lattialämmitys
Vanhassa talossa lämpö kulkee useimmiten pattereissa. Ne ovat tuttu näky ikkunoiden alla, ja kylmänä aamuna niiden pinta on kädelle kuuma. Maalämmön hyötysuhde on sitä parempi, mitä haaleammalla vedellä se toimii, joten patteritalossa pumppu tekee samasta lämmöstä enemmän työtä kuin lattialämmitystalossa.
Tämä ei estä maalämpöä. Maalämpö liitetään talon vesikiertoiseen lämmönjakoon, oli se sitten lattialämmitys tai patterit, ja se soveltuu erinomaisesti kiinteistöihin, joissa on valmiina vesikiertoinen lämmitys.
Ero näkyy sähkönkulutuksessa. Lattialämmitystalossa sama pumppu kuluttaa vähemmän sähköä kuin patteritalossa, ja siksi lämmönjaon lämpötila otetaan huomioon jo mitoituksessa, kun pumpun tehoa ja lämpökaivon syvyyttä lasketaan talon lämmöntarpeen mukaan.
Katsomme pattereiden kunnon ja koon kartoituksella. Kun tiedämme talon lämmöntarpeen ja nykyisen lämmönjaon, voimme mitoittaa pumpun niin, että lämpöä riittää myös pakkasaamuna ilman turhaa ylimitoitusta, joka nostaisi hankintahintaa.
Tarvittavat muutostyöt
Asennamme maalämmön vanhaan taloon aina kohteen mukaan. Valmista pakettia ei ole. Kartoituksessa katsomme kulutushistorian, talon tilat ja niiden lämmitystarpeen, ja sen pohjalta teemme mitoituslaskelman ja kiinteän tarjouksen.
Asennuksessa teemme yleensä nämä työt:
- Puramme vanhan kattilan ja muokkaamme vanhat putkistot uuteen järjestelmään sopiviksi.
- Sijoitamme lämpöpumpun tekniseen tilaan, kodinhoitohuoneeseen tai varastoon.
- Liitämme pumpun vesikiertoiseen lämmönjakoverkkoon ja käyttöveden tuotantoon.
- Asennamme sähkökytkennät ja ohjausjärjestelmän samassa vaiheessa.
- Täytämme järjestelmän, ilmaamme putket ja käynnistämme pumpun.
Pumpun paikan on oltava kuiva ja lämmin, ja sille tarvitaan esteetön pääsy huoltoa varten, koska valmistajat suosittelevat ammattilaisen tekemää huoltoa 1–3 vuoden välein. Vanhassa talossa paikaksi voi sopia entinen kattilahuone. Kun kattila on purettu, kattilahuoneen öljyntuoksu alkaa vähitellen haihtua.
Asennus kestää tyypillisesti 2–5 työpäivää. Lämpökaivon poraus vie 1–2 työpäivää, ja sisätyöt, kytkennät ja käyttöönotto 1–3 päivää.
Talo ei jää kylmäksi. Lämpökatko kestää vain muutaman tunnin, ja tarvittaessa sen ajaksi on mahdollista tuoda sisälle sähkölämmittimiä. Maalämmön voi asentaa myös talvella, kunhan maa ei ole jäätynyt liian syvälle.
Vanhan järjestelmän purku ja kytkentä lämmönjakoon kuuluvat avaimet käteen -toimitukseen. Kunnioitamme kotiasi kuin omaamme, ja jätämme työmaan yhtä siistiin kuntoon kuin sinne saapuessamme. Tarkemmin asennuksen vaiheista kerromme oppaassa maalämmön asennus.
Öljylämmityksen korvaaminen vaikuttaa myös verotukseen. Kotitalousvähennys on vuosina 2026 ja 2027 40 prosenttia työn osuudesta, enintään 2 100 euroa henkilöä kohti vuodessa, omavastuu 150 euroa. Yleisen vähennyksen korotus tuli voimaan takautuvasti, joten se koskee kaikkia 1.1.2026 alkaen maksettuja laskuja. Ratkaiseva on laskun maksupäivä. Tarkista ajantasainen tilanne vero.fi:stä.
Öljylämmityksestä luovuttaessa vähennys on suurempi: 60 prosenttia työn osuudesta, enintään 3 500 euroa, ja erittelemme työn osuuden tarjouksessa, joten tiedät, mistä summasta vähennys lasketaan.
Tontti ja porakaivo
Lämpö kerätään omalta tontilta. Lämmönkeruupiirille on kolme vaihtoehtoa:
- Lämpökaivo vaatii porattavan maaperän, esimerkiksi kalliota.
- Maapiiri vaatii paljon tonttipinta-alaa.
- Vesistöpiiri on mahdollinen vain vesistön välittömässä läheisyydessä.
Lämpökaivon poraus vaatii luvan. Motivan mukaan maalämpöputkiston asentaminen edellyttää rakentamislupaa kunnalta, joten lupa on haettava ennen kuin porakone saapuu pihaan. Hoidamme tarvittavat lupa-asiat osana avaimet käteen -toimitusta.
Vanhalla tontilla kannattaa katsoa myös sitä, mitä maan alla jo on. Vanha talousvesikaivo tai viemäri vaikuttaa siihen, mihin lämpökaivo voidaan sijoittaa, sillä esimerkiksi Mikkelin rakennusvalvonnan ohje suosittelee vähimmäisetäisyyksiä muun muassa porakaivoon ja viemäreihin. Siksi suunnittelemme kaivon paikan ennen lupahakemusta.
Asiantuntija-info
Kirjoittaja: Joona Luokkanen, asennus, Lämpökumppanit Oy
Joona vastaa lämpöpumppujen asennuksista. Lämpökumppanit on neljän lämmitysalan ammattilaisen perustama yritys, jolla on takanaan satojen lämmitysprojektien kokemus ympäri Suomen.
Yhteys: joona.luokkanen@lampokumppanit.fi | +358 40 966 4508
Lähteet:
